Suomalainen kansanperinne

Kansanperinteestä puhuessa tarkoitetaan perinteitä, kansalle ominaista käytöstä, teknologiaa, uskomuksia, asenteita sekä tapoja. Suomalaiseen kansanperinteeseen kuuluu suomalainen kulttuuri. Suomalaiseen kulttuuriin katsotaan kuuluvaksi maalaisuus ja työväenkulttuuri. Käsityöläisyys mielletään myös herkästi suomalaisuuteen. Käsityöläisiin lukeutuivat Suomessa muun muassa kellosepät, kirjanpainajat, kirkonrakentajat, kultasepät, soitinrakentajat ja vaatturit.

Maalaiskulttuuri

Maalaiskylien perinteet katsotaan kuuluvaksi kansanperinteeseemme, koska suurin osa suomalaisista on saanut aikojen alussa toimeentulonsa maanviljelystä. Ihmiset kuuluivat kyläyhteisöön jonka mukana muodostui tiivis joukko ihmisiä jotka loivat omia perinteitään ja ne säilyivät sukupolvelta toiselle. Kyläyhteisöissä ihmiset olivat kanssakäymisissä lähinnä naapuriensa kanssa. Kyläyhteisöt säilyivät 50-luvulle saakka. Tuolloin muuttoliike astui kuvioihin ja ihmisten ulkopuoliset suhteet yleistyivät.

Työväenkulttuuri

Työväenkulttuuri muodostui suomeen teollisuuden myötä 1800 luvun lopussa ja 1900 luvun alussa. Suomeen syntyi teollisuutta ja tehdastyöläiset saivat työväenliikkeen ansiosta oikeuksia. Työväenliikkeet ajoivat epäkohtia kuten lapsityötä ja ylitöitä. Työväenliikkeiden ajettua työläisten asioita, vapaa-aika lisääntyi. Työväentaloilla järjestettiin iltamia jotka mahdollistivat vähävaraistenkin osallistumisen.

Tehtaiden synnyttyä, työnantajilla oli tapana tarjota työntekijöille asunnot, koulutus ja terveydenhoito. 1890 luvun lopulla tämä rakenne muuttui ja vastuu siirtyi enemmän yhteiskunnalle sekä työntekijöille itselleen. Työntekijät tahtoivat ottaa vastuuta omista asioistaan.

Taruolennot

Suomalaiseen kansanperinteeseen on lukeutunut paljon taruolentoja sekä uskomusolentoja. Suurimpia olennoista olivat jumalat ja niiden kaltaiset olennot. Jumalista pienempiä olivat henkiolennot. Lisäksi taruolentoihin lukeutui ruumiillisia olentoja, ihmishahmoja sekä hirviöitä.

Jumalten erottaminen taruolennosta ei ole yksinkertaista. Monilla olennoilla oli sekä Jumalan, että taruolennon piirteitä. Esimerkkinä voidaan tarkastella metsän jumalaa Tapiota. Tapio oli metsän jumala. Häntä palvottiin toivoen riistaa. Tapiosta kuitenkin kerrottiin paljon erinäisiä tarinoita ja tarinat taas viittaavat enemmän taruolentoihin.

Ihmishaltijat olivat olentoja, jotka suojelivat ihmistä, sen omaisuutta, kotia ja terveyttä. Ihmishaltijat koettiin hyvinä olentoina, kunhan niitä kohteli hyvin. Ihmishaltijoille tehtiin uhrauksia, eli annettiin lahjoja jotta haltija pysyisi tyytyväisenä. Ihmishaltijat koettiin usein vihamielisinä muita ihmisiä tai yhteisöjä kohtaan. Ihmishaltijat asuivat lähellä ihmistä, ja olivat ikään kuin tämän päivän supersankareita – aina paikalla. Nykyajan päivitettyjä supersankarihahmoja ovat teräsmiehet, batmanit ja muut televisio-ohjelmista, ja esimerkiksi netin hauskalta Rizk -sivustolta tunnetut superhahmot.

Ihmishaltijat olivat olentoja, jotka suojelivat ihmistä, sen omaisuutta, kotia ja terveyttä. Ihmishaltijat asuivat lähellä ihmistä. Ihmishaltijat koettiin hyvinä olentoina, kunhan niitä kohteli hyvin. Ihmishaltijoille tehtiin uhrauksia, eli annettiin lahjoja jotta haltija pysyisi tyytyväisenä. Ihmishaltijat koettiin usein vihamielisinä muita ihmisiä tai yhteisöjä kohtaan.

Luonnossa uskottiin olevan avuliaita olentoja. Riistanhaltijat, kalanhaltijat ja säänhaltijat kykenivät auttamaan ihmisiä jos niille uhrattiin, luettiin loitsuja ja heitä kohdeltiin kunnioittavasti. Avuliaiden olentojen uskottiin olevan hyviä ihmisille ja edesauttavan pärjäämistä kodin ulkopuolella. Vastapainoksi luonnossa uskottiin olevan pahoja olentoja ja hirviöitä.

Väki

Suomalaisessa kansanuskossa suurta haltijajoukkoa kutsuttiin väeksi. Väkeä saattoi olla erilaisissa ympäristöissä. Vedessä asui vedenväki ja maassa maanväki. Kaikilla paikoilla uskottiin olevan omat haltijansa.

Jos väet siirtyivät paikaltaan toisaalle, uskottiin siitä seuraavan ongelmia. Ihmisen sairauden uskottiin johtuvan esimerkiksi siitä, että häneen oli tullut väärää väkeä tai hänestä lähti sielunhaltija pois. Sairauksia parantavan tietäjä tarkoituksena oli vaikuttaa tähän epätasapainoon, ohjata väkeä oikeaan paikkaan.

Väet vartioivat omaa paikkaansa. Jos ihminen käyttäytyi riehuen tai epäkunnioittavasti, häneen saattoi tarttui ympäristön väkeä joka aiheutti riehujalle ongelmia.

Uskottiin maailmassa olevan käynnissä väkien väliset sodat. Kaikkien tapahtumien uskottiin olevan väkien aikaansaamaa. Esimerkiksi haava sormessa oli todennäköisimmin väen vihaa.

Yleisesti tunnettua väkeä olivat:

Hiidenväki asui hiitolassa. Hiidenväki oli pahansisuista ja tuhmaa väkeä. Kirkonväki oli kuoleman haltijoita tai haamuja. Saattoivat enteillä kuolemaa ja aiheuttaa sairauksia. Metsänväki oli metsänhaltijoita taikavoimineen. Metsästäjät pyysivät heiltä apua metsästyksessä. Tulenväki oli tulenhaltijoita joita pidettiin hyvin vaarallisina. Ne saattoivat aiheuttaa tulipalon. Taivaanväki kuului taivaan henkiolentoihin. Näihin lukeutuivat iltamar, päivätär, tuuletar ja muut. Taivaanväkeä johti Ukko Ylijumala. Vuoren väki oli vuorien ja mäkien haltijoita. Nämä saattoivat karkottaa väkeä ja näin ehkäistä sairauksia. Vedenväki oli vaarallisia haltijoita. Ne saattoivat sairastuttaa jos ei käyttäytynyt. Vedenväeltä pyydettiin apua kalastaessa.

##Pahoiksi taruolennoiksi miellettiin:

Rahko liittyi kuun pienenemiseen. Rahko oli varas jota kuunvalo häiritsi. Siksi se aika ajoin tervasi kuun. Piru palveli paholaisia tai oli itse paholainen. Pirut rinnastetaan demoneihin. Pirut vaeltavat etsien uhreja ja riivatakseen heitä. Peikko on ilkeä ja vastenmielinen olento. Peikko on roisto, rikollinen tai neidonryöstäjä. Peikot saattoivat kaapata lapsia ja vaihtaa ne omiin jälkeläisiin. Jättiläiset muistuttavat ihmistä, mutta ovat isompia ja mahtavampia. Jättiläiset aiheuttivat luonnonilmiöitä ja vaikuttivat maastonmuodostumiin. Virvatuli houkuttelee ihmisen eksymään tai vahingoittumaan. Hautausmailla virvatulia pidettiin kummittelevina sieluina. ##Maahinen kuuluu maanväkeen ja on pieni ihmismäinen olento. Maahiset asustivat maan alla. Ne saattoivat näyttäytyä ihmisille hyönteisten muodossa. Maahisten uskottiin olevan ilkeitä, ne pystyivät sairastuttamaan ihmisen vaihtamaan ihmislapsia omiinsa.

##Vainajien henkiolennot

Kuolleiden uskottiin pääsevän Tuonelaan. Kaikki vainajat eivät kuitenkaan tuonne päässeet ja jotkut tulivat Tuonelasta takaisi maan pinnalle. Pahat vainajat saattoivat liittyä kalmanväkeen, kirkonväkeen tai kummituksiin. Väkien uskottiin palaavan maanpinnalle sairastuttamaan ihmisiä. Kummitusten uskottiin palaavan elävien keskuuteen tekemään jonkin työnsä loppuun tai kummittelemalla vainaja kärsi pahoista teoistaan.

Taikaesineet ja onnenkalut

Taikaesineet liittyivät yliluonnollisiin uskomuksiin. Tietyillä esineillä tai asioilla uskottiin olevan yliluonnollisia voimia tai niiden avulla pystyi saamaan yhteyden yliluonnolliseen. Saamalla yhteys yliluonnolliseen olentoon kuten jumalaan tai haltijaan, taikaesine toimi omistajan eduksi.

Suomalaisia tunnettuja taikaesineitä olivat:

Korpinkivi jota korppi säilytti pesässään tai kielensä alla. Kivi antoi korpille taikavoimia joiden ansiosta se saattoi tehdä itsensä tai pesänsä näkymättömäksi. Jos ihminen tappoi korpin, hän saattoi saada korpin voimat itselleen.

Onnenhattu on vastasyntyneen lapsen päässä oleva sikiökalvo. Jos lapsella oli syntyessään sikiökalvo päänsä päällä, lapsi oli merkittävä. Lapsesta uskottiin tulevan älykäs. Onnenhattu on voinut merkitä lapsen saavan voimakkaan suojelushaltijan.

Ukonkirves tarkoittaa kirveen tai vasaran muotoista merkkiä tai korua. Tämän uskottiin symboloivan ukkosenjumalaa ja sen salamaniskuja. Kantamalla ukonkirvestä mukana esimerkiksi korun muodossa, uskottiin pystyttävän suojautumana ukkosenjumalan voimilta.

Voimavyötä pitivät tietäjät, noidat ja velhot. Vyön uskottiin antavan kantajalleen lisää voimia.

JuslénDesign